Uudet ruutuaikasuositukset herättävät keskustelua- ollaan toistemme puolella
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi 22.1. uudet digisuositukset lapsille ja nuorille. Suositusten mukaan esimerkiksi alle 13-vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta, alle 2-vuotiaalle ei ruutuaikaa lainkaan, 6–10-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun julkaistaan uusia suosituksia tai ohjeistuksia. Valitettavan usein niiden seurauksena on ilmiö, jossa toiset aikuiset kyseenalaistavat toisten perheiden valintoja.
Noudatetaanko teidän perheessänne jo valmiiksi THL:n suosituksia tai onko perheessänne kenties vähemmän ruutuaikaa, kuin THL suosittelee? Hienoa! Muistathan kuitenkin, että perheillä on erilaisia tilanteita, emmekä koskaan voi tietää mikä toisen perheen tilanne on.
Ruutuaika ilmiönä – hyödyt ja haitat
On myös totta, että lasten ja nuorten ruutuaika on räjähtänyt käsiin, ja se on asia, jota on ehdottomasti hyvä tarkastella. Jokaisen perheen omalta kohdaltaan.
Ruutuajalla tiedetään olevan myös palauttavia vaikutuksia. Erilaiset pelit voivat olla lapselle tai nuorelle tärkeä sosiaalinen kontakti. Ne voivat kehittää esimerkiksi motoriikkaa, kielitaitoa, tunnetaitoja, tarkkaavaisuutta ja sosiaalisia taitoja. Monelle pelimaailma tarjoaa turvallisen paikan olla sosiaalinen omilla ehdoilla ja rajoilla.
Peleissä rajoja on usein helpompi asettaa ja kuormituksen säätelyä toteuttaa kuin kasvokkain: toisen painaminen mutelle tai hiljemmalle on helpompaa kuin livenä, ja kaverille on helpompi sanoa pelissä, että täytyy lopetella, kuin käskeä leikkikaveri kesken leikin kotiin.
Liiallinen ruutuaika voi kuitenkin passivoida, aiheuttaa ärtymystä, keskittymisvaikeuksia ja haluttomuutta tehdä muita asioita. Vanhemmat ovatkin usein tiukan paikan edessä pohtiessaan, missä oman lapsen kohdalla kulkee kohtuuden raja ja mikä tukee juuri omaa lasta.
Erityislapsiperheissä tähän pohdintaan kietoutuu usein myös arjen todellisuus: arki on sekalainen palapeli, ja esimerkiksi vanhemman tehdessä etätöitä tai hoitaessa kodin askareita, ruutuaika saattaa olla ainoa asia, joka tuo hetken työrauhan. Myös esimerkiksi uupuneen tai sairaan lapsen kohdalla ruutuaikasuositukset voivat lisätä kohtuutonta painetta jo valmiiksi kuormittavaan tilanteeseen.
Tarvitaan tukea, ei tuomitsemista
Olipa perheen tilanne mikä tahansa, toivomme, että vanhemmat voisivat puhua toisilleen kannustavasti ja myötätuntoisesti. Tarjoten tukea, ei tuomitsemista. Ensi kerralla, kun joku kertoo, että heidän perheessään ei toteudu tällä hetkellä ruutuaikasuositukset, mieti, onko välttämätöntä kommentoida mitään. Jos toinen kysyy neuvoa, voit kuunnella, ja tarvittaessa vinkata vaikkapa Peluurin chatista (alla).
Kaipaatko lempeää ja kohtaavaa keskustelua lapsen ruutuajoista? Tule mukaan Leijonaemojen live- tai verkkoryhmiin, tai ole yhteydessä Leijonaluuriin. Leijonaemojen toiminnassa vanhemmat kohdataan lämmöllä, me ymmärrämme erityistä arkea.
Lähteet ja linkit
Tukea lapsen pelaamiseen- Peluurin chat
https://www.peluuri.fi/peluuri/peluurin-auttava-puhelin-ja-chat
Lisätietoa lapsen pelikasvatuksesta
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/pelaaminen/pelikasvatus-lapsiperheessa
Lisätietoa pelaamisen hyödyistä
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/digitaalinen-pelaaminen/pelaamisen-hyodyt
THL:n suositukset kokonaisuudessaan
https://thl.fi/-/digisuositukset-lapsille-ovat-valmiit-omia-alypuhelimia-ei-suositella-alle-13-vuotiaille
Teksti: Saana Vallius, järjestösuunnittelija, Leijonaemot ry