Turvaruoka on lapsen edun mukaista

Turvaruoka on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua, ja valitettavasti perheitä
arvostellaan ja lapsia nimitellään somessa.

Moni kritisoi perheitä, joissa arki vaatii tavallista enemmän suunnittelua, valppautta ja voimia.
Huoli siitä, ettei lapsi syö mitään päiväkoti- tai koulupäivän aikana, on vanhemmille erittäin
raskasta. Kyse ei ole kasvatuksen puutteesta tai huonosta vanhemmuudesta, vaan lapsen
edun toteutumisesta, lapsen oikeuksista ja hyvästä vanhemmuudesta.

Neurokirjon lapsi ei nirsoile tai ole tahallaan valikoiva. Taustalla voi olla esimerkiksi
aistiherkkyyksiä tai ADHD, jossa lääkitys vähentää ruokahalua. Kun lapsi saa syötyä,
hänellä on mahdollisuus jaksaa, oppia ja olla osa ryhmää. Turvaruoka ei ole este oppimiselle
tai kehitykselle – se on usein niiden edellytys.

Me kaikki emme mahdu samaan muottiin, eikä arvostelu tai lasten moittiminen auta ketään.
Ollaan toisillemme armollisempia ja jätetään ikävät kommentit kirjoittamatta. Me emme voi
tietää, millaista taakkaa kukin meistä kantaa.

Enemmän aurinkoa ja rakkautta jokaiselle. ❤

-AnneSydämellä

Kirjoittaja on erityislapsen vanhempi, ja Leijonaemojen viestinnän vapaaehtoinen