Omenanlohkoja pöydällä

Vapaa-aika on jaksamisen perusta

Kategoria: Astetta asiallisemmin | 1

Käydessäni läpi terveydenhoitajan opinnäytetyöhöni Erityislapsen vanhemmuuden ja työelämän yhdistäminen -liittyvän kyselytutkimuksen vastauksia, heräsin pohtimaan erityisesti vapaa-ajan merkitystä elämässä. Monet kyselyyn vastanneet vanhemmat kokivat, että heillä oli liian vähän vapaa-aikaa. Vain 11 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että vapaa-aikaa oli riittävästi. Vapaa-ajan puute olikin kyselyn perusteella yksi suurimmista vanhempien jaksamista verottavista tekijöistä.

Jokainen pienten lasten vanhempi tietää, että työn ja perheen vaatimusten yhteensovittaminen ei aina ole helppoa. Erityislapsen kohdalla lapsen hoito voi olla vanhemmille hyvin sitovaa, minkä lisäksi vanhempien on huolehdittava lapsen hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä menoista, kuten lääkäri- ja terapiakäynneistä. Moni vastaaja kertoi vapaa-ajasta suuren osan kuluvan myös palveluiden ja tukien hakemiseen tai niiden käytännön järjestelyyn.

Vapaa-aika mahdollistaa monia asioita. Vapaa-ajalla voi harrastaa, liikkua, hoitaa sosiaalisia suhteita ja levätä. Näillä on positiivisia vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Osa kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi joutuneensa ajan puutteen vuoksi luopumaan aiemmista harrastuksista tai liikunnasta, ja myös sosiaalisten suhteiden ylläpito oli saattanut vaikeutua.

Vapaa-aikaa ajatellaan usein työn vastapainona ja sitä on tutkittu suhteessa kuormituksesta, kuten työstä, palautumiseen. Tutkimusten mukaan vapaa-ajan määrä usein vähenee lapsiluvun myötä ja lapsiperheissä naiset kokevat, että heillä on vapaa-aikaa hieman miehiä vähemmän. Monien tutkimusten mukaan naiset huolehtivat edelleen työnsä ohella enemmän perheeseen liittyvistä velvollisuuksista, mistä aiheutuu heille ns. kaksoiskuormaa.

Vähäinen vapaa-aika on yhteydessä palautumisen vaikeuksiin. Riittämätön palautuminen suhteessa kuormitukseen aiheuttaa stressiä, joka pitkittyessään voi johtaa uupumiseen, terveysongelmiin ja jopa työkyvyttömyyteen. Tutkimusten perusteella mahdollisuus itse säädellä vapaa-ajan ajankohtaa ja vaikuttaa sen sisältöön ovat tärkeitä palautumisen kannalta.

Kyselytutkimuksen perusteella vanhempien täytyi usein sovitella aikataulunsa arjen, hoivan ja työn lisäksi joustamattomien palveluiden sekä hoito- ja kuntoutusmenojen mukaan. On huolestuttavaa, että vanhemmat kertoivat joutuvansa usein joustamaan juuri vapaa-ajastaan, minkä vaikutukset ulottuivat parisuhteeseen ja terveyteen asti. Mahdollisuus velvollisuudettomaan vapaa-aikaan olisi vanhemmille ensiarvoisen tärkeää, jotta he jaksaisivat työn ja hoivan velvollisuudet ilman kohtuuttomia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen.

Heini Partanen

Kirjoittaja on pian valmistuva terveydenhoitajaopiskelija, joka on tehnyt opinnäytetyön aiheesta Erityislapsen vanhemmuuden ja työelämän yhdistäminen. Opinnäytetyö luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

  1. Xsa

    Tutkimuksessa useat tutkitut kertoivat hoitokokouksissa, terapioissa, lääkärissä käynnin raskaudesta. Miksi Suomessa terapeutit, terveydenhoitoalan ihmiset tekevät töitä vain 8-16?
    Omalla alalla (IT-ala) erittäin suosittua liukuva työaika. Työt alkavat 8-10.30, loppuvat 16-19.
    Miksi kuntotus-, terveydenhuoltoalan ihmiset eivät käytä liukuvaa työaikaa ja tarjoa erityislasten huoltajille palveluja myös välillä 16-20?
    Tutkimuksen mukaan helpottaisi paljon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *