Yhdistyksen säännöt ohjaavat Leijonaemojen vertaistukitoimintaa, jota järjestetään yhdistyksen hallituksen, työntekijöiden, vapaaehtoisten ja jäsenten toimesta.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

1 § Yhdistyksen nimi on Leijonaemot ry ja sen kotikunta on Helsinki.

2 § Tarkoitus ja toiminta:

Yhdistyksen tarkoituksena on:

  • edistää vertaistukitoimintaa
  • edistää vuorovaikutusta erityislasten vanhempien ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisten välillä
  • tukea jäsentensä ja erityislapsiperheiden jaksamista ja hyvinvointia
  • vaikuttaa erityislapsiperheitä koskevan tiedon lisäämiseen
  • parantaa erityislapsiperheiden asemaa yhteiskunnassa ja
  • edistää, tukea ja valvoa erityislapsiperheiden etua yhteiskunnallisissa asioissa

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

  • jakaa tietoa erityislapsen vanhemmuudesta ja erityislapsiperheistä muun muassa luennoimalla, kouluttamalla ja julkaisemalla yhdistyksen tarkoitukseen liittyvää aineistoa
  • voi tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa,
  • järjestää jäsenilleen neuvontaa, keskustelu- ja tiedotus- ja muita vastaavia tilaisuuksia sekä tutustumis- ja opintomatkoja
  • järjestää kokouksia, juhlia, esitelmä- ja muita tilaisuuksia
  • voi antaa lahjoituksia ja avustuksia yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen ja
  • osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen erityislapsiperheitä koskevissa asioissa esimerkiksi antamalla lausuntoja ja toimimalla työryhmissä lainsäädäntöhankkeissa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:

  • harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää kirja- ja muuta myyntiä
  • ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja, apurahoja ja järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia, rahankeräyksiä tai huvitilaisuuksia
  • omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta
    Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

3 § Jäsenet:

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä erityislapsen vanhempi, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt sekä sitoutuu noudattamaan toiminnan kultaisia sääntöjä. Erityislapsen vanhempia ovat kaikki erityislapsen biologiset ja sijaisvanhemmat, adoptiovanhemmat, bonusvanhemmat sekä vanhemmat, joiden erityislapsi on sijoitettuna tai menehtynyt. Jäsenyys on perhekohtainen ja samassa kotitaloudessa asuvat erityislasten vanhemmat voivat liittyä varsinaisiksi jäseniksi. Jokaisen varsinaiseksi jäseneksi liittyvän on itse luovutettava tietonsa yhdistyksen jäsenrekisteriin. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on äänestysoikeus yhdistyksen kokouksissa.

Yhdistyksen kannatusjäseniksi ilman päätös- ja äänestysoikeutta voivat liittyä kotipaikasta riippumatta yksityiset henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat tukea yhdistyksen tarkoitusta ja suorittavat vuosittaisen kannatusjäsenmaksunsa.

Yhdistyksen tukijäseniksi ilman päätös- ja äänestysoikeutta voivat liittyä kotipaikasta riippumatta yksityiset henkilöt, jotka haluavat tukea yhdistyksen tarkoitusta ja suorittavat vuosittaisen tukijäsenmaksunsa.

Varsinaiset jäsenet, tukijäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy kirjallisesta hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Varsinaisilta jäseniltä, tukijäseniltä ja kannatusjäseniltä peritään vuotuinen jäsenmaksu, jonka määrän vahvistaa vuosittain yhdistyksen syyskokous erikseen kullekin jäsenryhmälle. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä kirjallisella ilmoituksella hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Hallitus toteaa maksamattomat jäsenet eronneiksi jäsenmaksun laiminlyönnin jälkeen.

4 § Hallitus:

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, kahdesta-neljään (2–4) varsinaista jäsentä sekä nollasta neljään varajäsentä (0–4). Hallitusjäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroavat puolet arvan perusteella ja seuraavilla kerroilla vuoron mukaan. Erovuorossa oleva hallituksen jäsen voidaan valita uudelleen. Hallituksen jäsenten toimintakausi on kaksi (2) kalenterivuotta.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, talousvastaavan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen varsinaisista jäsenistä tai varajäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa kullekin hallituksen varsinaiselle jäsenelle valitaan varajäsen, joka kutsutaan kokoukseen varsinaisen jäsenen estyessä tilapäisesti tai pysyvästi. Mikäli varajäsen on estynyt, voidaan kokoukseen kutsua toinen varajäsen. Hallituksen salliessa voidaan kokoukseen kutsua myös varajäsenet puheoikeudella.

Hallitus voi tehdä päätöksiä tietoverkossa, puhelinkokouksessa, sähköpostilla tai muuta sellaista viestintävälinettä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.

5 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen:

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja, sihteeri tai talousvastaava, kaksi yhdessä.

6 § Tilintarkastus:

Yhdistys valitsee syyskokouksessaan yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Yhdistyksen tilikausi ja tilintarkastajien toimikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. Tilinpäätös vahvistetaan ja hallituksen vastuuvapaudesta päätetään kevätkokouksessa.

7 § Yhdistyksen kokoukset:

Yhdistyksen kokouksia ovat kevätkokous, syyskokous ja ylimääräinen kokous. Kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-toukokuun aikana ja syyskokous elo-marraskuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille lähetetyllä sähköpostilla. Yhdistys tiedottaa kokouksesta myös yhdistyksen sähköisissä tiedotteissa ja yhdistyksen kotisivuilla.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Lue kevät- ja syyskokouksessa käsiteltävät asiat

8 § Yhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävät

Hallituksen valitseman toiminnanjohtajan tehtäviä ovat:

  • johtaa hallituksen alaisuudessa yhdistyksen toimintaa
  • valmistella yhdistyksen ja hallituksen kokouksissa esille tulevat asiat
  • antaa yhdistyksen kokouksissa ja hallituksessa lausuntoja käsiteltävistä kysymyksistä ja huolehtia päätösten toimeenpanosta
  • huolehtia yhdistyksen varojen hoidosta ja siitä, että yhdistyksen tuloista ja menoista pidetään kirjaa sekä hakea rahoituksia yhdistyksen toiminnan kulujen kattamiseksi
  • seurata tiedotusta ja tehdä yhteistyötä alan järjestöjen kanssa
  • antaa yhdistyksen puolesta julkisuuteen tulevat lausunnot
  • huolehtia tiedotustoiminnasta jäsenille sekä ylläpitää yhteyttä jäsenien kanssa

9 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen:

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.