Parisuhde erityisiä voimia vaativassa arjessa

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoitaminen ja kasvattaminen kuormittaa vanhempia ja aiheuttaa voimakasta väsymistä ja uupumista. Jos vanhemmat eivät vaikeina hetkinä tue toisiaan, voi kuormitus ajaa parisuhteen karille.

THL:n pitkäaikaistutkimuksen mukaan lasten somaattisilla ja psyykkisillä sairauksilla on selvä yhteys vanhempien eroon, ja mitä kroonisempi sairaus on, sitä suuremmaksi riski nousee. Parisuhdekeskus Kataja ry:n kyselyssä kesällä 2020 kertoi olevansa tyytyväisiä parisuhteeseensa 75% kaikista vastaajista. Kehitysvammaisten palvelusäätiön koordinoiman Pähkinänsärkijät -verkoston vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä erityislasten vanhemmille tyytyväisiä vastaajista oli 49%. Parisuhdetyytyväisyydessä on siis iso ero verrattaessa erityislasten vanhempia muihin.

Vanhempien yhteistä, kahdenkeskistä aikaa on aivan liian vähän tai ei lainkaan kertovat 40 % Pähkinänsärkijät -verkoston kyselyyn vastanneista vanhemmista. Kyselyssä kävi ilmi myös, että erityislapsen vanhemmuus vaikuttaa lähes jokaiseen osa-alueeseen parisuhteessa.

Erityistä tukea tarvitseva lapsi voi tarvita ympärivuorokautista hoitoa ja turvaa. Vanhemmat joutuvat myös taistelemaan saadakseen lapsilleen tarvittavat palvelut ja apua. Jos sukulaiset ja ystävät eivät ymmärrä perheen tilannetta, vanhemmat voivat jäädä kokonaan ilman läheisiltä saatavaa tukea. Perheen arki kietoutuu usein erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoidon ympärille. Jos parisuhteelle ja vanhempien kahdenkeskiselle ajalle ei jää tilaa, vanhemmat ajautuvat kumppaneina erilleen toisistaan. Perheille tulisikin olla tarjolla osaavaa ja ammattitaitoista lastenhoitoapua, jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus kahdenkeskiseen aikaan.

Parisuhdetta on myös mahdollista vahvistaa arjessa. On tärkeää, että kumppani ei ole pelkkä vanhempi tai tiimikaveri, vaan oma ajatteleva ja tunteva yksilönsä, kaikkien yhteisten kokemustenkin jälkeen. Parisuhteessa on hyvä käydä keskustelua siitä, miten kumpikin haluaa tulla omana itsenään kohdatuksi ja huomioiduksi arjessa, mitkä tarpeet kaipaavat täyttymistä ja miten ne olisi mahdollista toteuttaa. Parisuhde kaipaa avointa keskustelua minusta, sinusta ja meistä: mitä kuuluu, missä mennään, mitä odotuksia ja toiveita tulevaisuudelle on.

Tärkeää on myös ylläpitää naurua, iloa ja kosketusta. Huumori, joskus mustakin, auttaa monissa tilanteissa. Tästä erityislapsiperheissä on usein kyllä kokemusta! Samoin jokapäiväinen toinen koskettaminen, halaaminen, silittely ja suukottelu, ylläpitävät läheisyyden kokemusta parisuhteessa. On hyvä huomioida myös, että kaiken kosketuksen ei tarvitse olla seksuaalista ja kipinöivää, vaan parisuhteessa tarvitaan kaikenlaista läheisyyttä ja kosketusta.

Arjen parisuhdeteko on myös ottaa vastaan apua ja tukea. Kenenkään ei tule eikä tarvitse pärjätä yksin. Jotta parisuhde voisi hyvin, vahvistuisi ja kukoistaisi, on molempien kumppaneiden jaksettava ja voitava hyvin. Itsestä huolehtiminen on paitsi kaikkien oikeus ja itsearvo, myös koko perhettä vahvistava teko.

Laura Huuskonen, Parisuhdekeskus Kataja

PS. Parisuhteista puhutaan myös tämän viikon Tassutorstai-luennolla, ilmoittaudu mukaan tästä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *