Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle

Kategoria: Astetta asiallisemmin | 0

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Lapsen oikeuksien päivän tarkoituksena on muistuttaa lasten asemasta ja lasten hyvinvoinnin edistämisen tärkeydestä kaikkialla maailmassa. Lapsen oikeuksien sopimus on ainoa ihmisoikeussopimus, joka sisältää tiedotusvelvoitteet. Tästä huolimatta lapsille kuuluvista oikeuksista tiedetään kaikkialla maailmassa, myös Suomessa, aivan liian vähän.

Leijonaemot ry haluaa Lapsen oikeuksien viikolla 19.-23.11. nostaa esiin Lapsen oikeuksien sopimuksen kohtia, jotka tuntuvat unohtuvan erityislapsen asioista päätettäessä. Kursivoidut kohdat ovat suoria lainauksia Lapsen oikeuksien sopimuksesta.

  1. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.

Lapsen oikeudet kuuluvat myös vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle.

  1. Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu.

Erityislapsen vanhemmat joutuvat liian usein taistelemaan erityislapsen oikeudesta hänelle kuuluvaan etuuteen. Lapsen etu tuntuu unohtuvan esim. päätettäessä omaishoidon tuesta tai lapsen terapioista.

  1. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle. 

Tämä pykälä koskee myös kaikkein vaikeimmin vammaisia lapsia. Heillä on samanlainen oikeus saada hoitoa sairaalasta, eikä vammaisuus saa olla este saada lapsen tarvitsemalle leikkaukselle tai tehohoidolle.

  1. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista.

Erityislapsiperheet tarvitsevat erilaisia tukimuotoja, jotta lapsen asuminen kotona onnistuu. Nämä tukimuodot pitäisi taata Suomessa tasavertaisesti kaikille asuinpaikkakunnasta riippumatta. Perheet tarvitsevat palveluja, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisen lapsen kotona asumisen. Palveluja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon niin lapsen kuin perheenkin toiveet siitä, minkälaisia palveluita perhe tarvitsee, jotta lapsen kotona asuminen ei uuvuttaisi vanhempia ja erityisen sisaruksia.

  1. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Vammaisella lapsella on oikeus osallisuuteen ja mielipiteen ilmaisuun. Joskus lapsen mielipiteen selvittämiseen tarvitaan puhetulkkeja ja erilaisia kommunikaation apuvälineitä.

  1. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä.

Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen perhe tarvitsee erilaisia tukimuotoja, jotta tämä sopimuksen kohta voi toteutua.

  1. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. 

Erityislapsella on samanlainen oikeus osallistua ja harrastaa kuin terveillä lapsilla. Erityislapsi tarvitsee usein avustajan, jonka saaminen on tehty monessa kunnassa haastavaksi tai kunnat ovat asettaneet avustajan myöntämiselle ikäkriteerejä, joita laki ei kuitenkaan tunne.

Vuoden 2018 Lapsen oikeuksien päivän ja viikon teemana on osallisuus. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen osallisuus on mahdollista, kun hän saa riittävät tukitoimet, joista päätettäessä tulisi huomioida lapsen etu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *