Anne Berner ja Anne Knaster Uuden lastensairaalan edessä

Odotusta, tekemistä, vastustusta, kiitosta – ja lopulta valmista!

Kategoria: Astetta asiallisemmin | 1

Muistan, kun hyvä tuttuni, espoolainen paikallispäättäjä Hexi Arteva laittoi minulle lokakuussa 2012 Facebookiin kysymyksen: ”Aiotte, Anne, varmaan jotain tehdä tuolle Lastenklinikan tilanteelle?” Lastenklinikasta oli jälleen kerran kiusallisia, mutta niin rehellisiä kuvia sekä tarinoita sosiaalisessa mediassa ja päivälehdissä. Lasten vanhemmat, henkilökunta, sekä potilasjärjestöt – erityisesti Leijonaemojen Janet Grundström, Merja Rukko, Annu Heikinheimo sekä Tarja Lähdemäki – olivat aktiivisia ja aikaansaavia. Lastenklinikoiden Kummit sai myös valtavasti postia eri tahoilta, että ”nyt pitää tehdä jotain”. Kummien tuesta iso osa kohdentuu Helsingin Lastenklinikalle, joten on luonnollista, että olimme ytimessä. Tulimme mukaan kuitenkin todella kunnolla, kun tulevan sairaalan ”kätilö” eli asianajaja Tuomas Aho otti yhteyttä ja pyysi apuun.

Järjestimme tilaisuuden ja puhujiksi saimme Lastenklinikan toimialajohtajan ylilääkäri Jari Petäjän, uutisankkuri Pirjo Nuotion, HUSin viestinnästä Niina Kauppisen sekä Tuomaksen itsensä, joka juhlisti näin samalla 50-vuotispäiviään. Herättelimme auditoriollisen ihmisiä, pääasiassa pääkaupunkiseuduun juristeja toimimaan. Olin pyytänyt myös mukaan yhden teräsnaisen, nimittäin Anne Bernerin. Anne ei kuitenkaan silloin päässyt, sillä hän oli työmatkalla ja sitä pahoitellen kertoi, että tulee kyllä mielellään auttamaan, jos vain jossain apua tarvitaan. En tuntenut Annea siinä vaiheessa henkilökohtaisesti, mutta pidin häntä tehokkaana, määrätietoisena ja osaavana businessnaisena ja samalla yhtenä Suomen parhaana julkisena naispuhujana. Olen edelleen samaa mieltä.

Anne Berner ja Anne Knaster Uuden lastensairaalan edessä

Samana iltana MTV:n silloinen kanavajohtaja Jorma Sairanen järjesti kympin uutisiin videon Lastenklinikalta toimittaja Tanja Huutosen toimittamana. Tuon illan jälkeen ei jäänyt enää kenellekään epäselväksi, että oli tehtävä nopeasti jotain – ja se jokin ei tainnut olla normaali reitti. Tuomas piti palaveria Jari Petäjän sekä Jukka Kurttilan kanssa ja aikaansaavat herrat tekivät hyviä visioita asiaan liittyen. Tuomaksen kanssa istuimme alas muutama päivä tilaisuuden jälkeen ja pyysin Tuomasta olemaan yhteydessä Anneen, sillä jos lähtisimme tekemään hänen ehdottamaansa ihan omaa uutta sairaalaa, niin tarvitsemme aivan erityislaatuisen henkilön sitä vetämään. Rekrytointi ei mennyt ihan pieleen – vai kehtaako joku muuta sanoa? 😊

Anne Bernerin ja hänen kokoamansa ULS2017 tukiyhdistyksen hallituksen johdolla hanke käynnistyi. Tukiyhdistys sai varainhankinnan konkarin, Tuula Collianderin käytännön projektinvetäjäksi ja hän aloitti uurastuksen ison vapaaehtoisjoukon kanssa. Anne hankki samaan aikaan arvostettuja päättäjiä perustettavaan säätiöön, sillä oli käynyt ilmeiseksi, että se oli tapa, jolla uusi sairaala saadaan nopeasti, ilman lukuisia neljän vuoden poliittisia jaksoja, jolloin päätökset vain vellovat tarpeiden tynnyrissä, puolueet kiistelevät kuka keksi ensin ja niin edelleen – mutta mikään ei etene!

Säätiöstä tulisi uuden lastensairaalan omistaja ja HUS tulisi olemaan sairaalaan käyttäjä. Säätiön toiminta käynnistyi ja sitä johtamaan valittiin hallitus, joka ei nosta palkkaa tai palkkiota ja rakennusvaiheessa säätiölle ei myöskään palkattu erikseen vetäjää. Säätiöllä tulee olemaan merkittävä rooli myös tulevaisuudessa – onhan sen toiminnan tarkoitus olla tukemassa lasten sairaanhoitoa Suomessa, vaikuttaa sekä olla edelläkävijä.

Lukuisia yrityksiä ja yksittäisiä ihmisiä tuli mukaan tuliyhdistykseen lahjoittajiksi ja vapaaehtoisiksi. Yritykset lahjoittivat suuria summia. Suomessa ei koskaan aiemmin ole nähty moista liikettä, jonka Uusi Lastensairaala sai aikaan. Tahto tehdä yhdessä hyvää tulevaisuuden eteen oli valtava. Toisaalta alkoi myös julmettu haloo ja vastareaktio, joka velloo edelleen keskuspalstoilla: ”Siinä nyt tehdään rahaa ja kääritään omiin liiveihin”. Tätä hölynpölyä on paljon: ihmiset eivät jaksa enää lukea tai perehtyä kunnolla, vaan vetävät hyvin nopeasti johtopäätökset. Sosiaalisessa mediamaailmassa, jossa elämme, ei järjenkäytöllä, kriittisyydellä tai asioiden perusteellisella selvittämisellä ole enää sijaa. Pulinat ja arvostelut voidaan jättää omaan arvoonsa, sillä kiistaton tosiasia on, että Anne Berner on tehnyt valtavan työn, että Suomeen on saatu ensimmäinen todellinen lastensairaala ja hänelle täytyy antaa isot kiitokset tästä työstä.

Matkan huippuhetkiä on ollut paljon, mutta yksi jäänyt erityisesti mieleen. Todellinen helmi matkalla oli Live Aid -konsertti, jossa lähes kaikki Suomen huippuartistit olivat mukana. Lisäksi Lohtu-kappale, joka Tuomas Holopaisen käsistä lähteneenä tulee elämään ja saa ihmiset liikuttumaan ja pyyhkimään silmäkulmiaan joka ikinen kerta, kun se soi. Suuresti arvostamani Lastenklinikoiden Kummi Riki Sorsa oli liikuttunut esittäessään kappaletta ja suren, ettei Riki ole täällä tänään näkemässä tätä valmista upeaa Uutta Lastensairaalaa, mutta rakennus iloisine väreineen on varmasti myös pilvenreunalta katsottuna komea ja tiedän, kuinka otettu hän oli saadessaan olla mukana tekemässä näin hienoa historiaa.

Projekti saa nyt yhden pisteen, kun talo on luovutettu sen käyttäjälle HUSille eli tarkemmin sanottuna kaikille Suomen lapsille ja lasten vanhemmille sekä sairaalan henkilökunnalle. Helsingin Uudessa Lastensairaalassa tullaan hoitamaan monia erityisiä sairauksia ja tekemään vaikeita leikkauksia, joita ei muissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa tehdä. Ne keskitetään Helsinkiin, sillä erityisosaaminen kannattaa ja tulee keskittää yhteen paikkaan.

On ollut suuri kunnia ja ilo saada olla mukana näin hienossa projektissa. Tämä on taatusti erittäin monella mukana olleelle – myös itselleni ”se työ”, jonka muistaa vielä kiikkustuolissakin.

 

Anne Knaster

Toiminnanjohtaja, MBA, Sh

Lastenklinikoiden Kummit ry

 

Yksi kommentti

  1. Matti Hokkanen

    Ja tässä, kommentoi yksi niistä, joka hieman Teknisen Järjestelmän pakottamalla ”huijaten,” mutta lopulta, rehelliisen laidan tunnustaen, osallistui Uuteen Lastensairaalaan liittyvään Kyselyyn Helmikuussa 2014, jonka ensin, löysin Näkövammaiset Lapswet RY:n Sivujen kautta, josta myös, löysin tämän Leijonaemot-Blogin entisen sivuston. Tuo Kysely, oli siis tarkoitettu vain Lasten/Nuorten Vanhemmille, jota tällöin, pidin hieman epäreiluna, sillä voisihan olla, että myös jo entisillä, niin Lastenlinnan Kuntoutujilla, joka myös olen, kuin Lastenklinikan ”Hoidokeilla,” voisi olla näkemyksiä siitä, mitä uusiin tiloihin, tulisi laittaa ja tosiaan, kun yritin ensin rehellisin keinoin, vastaamalla, etten kylläkään, ole Vanhempi, Järjestelmä, päättäväisen määrätietoisesti, vain oli kiittämässä osallistumisesta, todeten, etten kuulu Kohderyhmään, eli en painanut lähetä-näppäintä, vaan aloitin alusta, valiten, että olenkin Vanhempi, joten päästiinpä sitten hommiin, ehdottaen esim. Sairaalan ylimpään kerrokseen saunaosastoja merinäköalalla, tietysti lämpimine terapia-altaineen, kiukaista kiukaimmalla kiukaalla, eli IKI-Kiukaalla http://www.ikikiuas.fi jne, kun olin lukenut eräästä ruotsalaisesta Blogista, että sinäänsä sikäläisen Sairaalan Lastenosastolla, oltiin Hoitajan toimesta ehdotettu erään Syöpäsairaan Lapsen Äidille lasillista viiniä, jota Sairaala, pystyisi tarjoamaan, että voisi hetkeksikinaikaa, unohtaa ne syvät murheet, että miksi ei jo viimeinkin, voisi olla tuon Sairaalan Kahviossa myös Anniskeluoikeudet, luonnollisesti tarkkaan valvomalla, etteivät Alaikäiset, niitä juttuja saisi, Leikki ja -Nuorisoterapiatiloissa, tulisi olla sähköisten kosketinsoittimien rinnalla akustinen piano, jota virittäisivät mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti Sokeat Virittäjät, olisi Mehustamoa, Teurastamoa jne, jotta ruoan laatu, säilyisi tasolla, jolla Lastenlinnan ruoat olivat aikaan, jolloin se toimi Kuntayhtymäsairaalana, olisi saunaosaston yhteydessä Takkatupa, josta paistetut makkarat, kulkeutuisivat myös eristyshuoneisiin, joista ei aina pääse Jengin seuraan, viettämään takkailtaa, eristyshuoneissa saunat, Sairaalan käytössä, olisi siellä jossakin Rajasaaren Seuduilla oma ranta-alue, jossa olisivat varastoissa kanootit yms veneet, joilla voisi kuntoaan ylläpitää. Tällaisia rohkenin ehdottaa, kun kerran Lastenlinnassakin, on esim. sauna ja -allasosasto yms puitteita, ajatellen Kuntoutujija ja kun ainakin käsitykseni mukaan toiminnot, jotka tähänasti, ovat olleet hieman eriteltyinä Linnassa ja -Klinikalla, ovatkin pian saman katon alla. Tunnustinpahan lopuksi, etten sittenkään ollut Vanhempi, vaan Entinen, Lastenlinnan Kuntoutuja, annoin yhteystiedot, jott voivat ottaa yhteyttä, jos tarvitsevat Talkoisiin ja siitä eteenpäin, otinkin Tavakseni, että kerran kuussa, laitoin Tekstiviestiä Sairaala/Sjukhuset, siis 2 Viestiä per kuukausi numeroon 16499, joiden lisäksi kehoituksesta ylimääräiset Viestit samaan numeroon Lauantaina 6.4.2015 ja Keräilyhän päättyikin sitten Heinäkuun lopulla 2015. Matkan varrella, Sukulaiseni/tuttavani, manailivat sitä, että tällainen Hanke, toteutetaankaan tällaisin Varainhankinnan keinoin, joka tavallaan kuitenkin, tuntui minusta hyvältä, eli on ollut eräänlaista Talkoohenkisyyttä jne, josta en kuitenkaan viitsinyt heidän kanssaan ruveta kinastelemaan siinä juhlanhumussa Sukulaisten luona ja tämä rähinä, johtui lähinnä siitä, kun eräs yhteinen Tuttavamme, oli ainakin tällöin työssä Lastenklinikan Infektio-Osastolla, joka oli kosteusvaurioissa, eikä tiedetty, missä sitä lähiaikoina, ollaankaan töissä. Muutoin, olen seuraillut Hankkeen etenemistä osoitteessa http://www.uusilastensairaala2017.fi ja tässä, sitä nyt nähdään lopputulos ja olisi mukava joskus tulla käymään paikan päällä, kunhan sattuu sopiva hetki käväistä entisillä Kotikonnuillaan Pääkaupunkiseudulla täältä Rovaniemeltäkäsin, jossa on Sairaalassa samantasoiset ruoat, kuin Lastenlinnan Kuntayhtymäsairaala-aikana, jolloin siellä oli oma keittiö, jota tietysti, toivoin Teillekin Kyselyyn osallistuessani. Vanhempani, olivat kyllä tutkineet Kyselyä kehoituksestani, mutta katsoivat, etteivät sellaisenaan, pysty siihen vastaamaan, kun on niin kauan siitä, kun ollaan oltu Lastenlinnan Kuntoutujan Omaisia, mutta taisivatpa laittaa jonkun Rahasumman Kotisivulla mainitulle Tilille ja jos Isävainaani, olisi ollut suunnitteluvaiheessa vielä Työelämässä, olisi varmasti jollakintapaa, ”sekaantunut” kaukolämpöasioihin, sillä oli kuulemma joskus, pitänyt kiivaita keskusteluja silloisen, Sairaaloiden Johtajamiehen Arvo Relanderin kanssa, lähinnä liittyen siihen, miksi HYKS, vain haluaa edelleen jatkaa omalla lämmitysjärjestelmällään, eivätkä halua liittyä kaukolämpöverkkoon, johon nykyisin, myös sisältyy kaukojäähdytys, mutta oletan, että nykyinen Lastensairaala, kuten muutkin Sairaalat, jo ovat onnekkaasti kaukolämpöverkossa? Todettakoon vielä, että Vanha Lastenklinikka, onkin niitä harvoja, Kampuksen Sairaaloita, jonne en ole jalallanikaan astunut edes jotakuta Tuttua katsomaan, mutta voin mielessäni hieman kuvitella, millaiset ne tilat, sanotaanko ovat olleet pian toiminnan päättymiseen saakka. Ehdotin muuten tietysti myös, että jokaikinen ovi, hissi jne, tulee sisältää pistekirjoitusmerkinnät, hissit puhuvat jne ja kaikessa lähdin siitä, että varmasti, ovat Ammattihenkilöstöt selvillä, millaiset leikkausosastot yms, tulisivat olla, joten en niihin sekaannu sen enempää. Onnea siis täältä myös uudelle Talolle, jota olisi mukava katsoa sitten joskus.

Kommentoi