Totuus seeproista

Kategoria: Vertaisten verkko | 0

Kirjoittaja: Heidi Tiirikainen

Kolme vuotta sitten osallistuin ensimmäisen kerran Leijonaemot ry:n vertaistukiviikonloppuun, minkä aiheena oli voimauttava kirjoittaminen. Sovimme samalla alueella asuvien emojen kanssa yhteisestä kyydistä. Muistan kuinka jännityksellä odotin tässä vaiheessa vielä täysin tuntemattomia ihmisiä sovitulla parkkipaikalla. Autossa tutustuin Merja Rukkoon, joka oli viikonlopun vertaisohjaaja, Kati Lahtiseen ja Laura Hietalahteen. Matka sujui mukavasti ja pääsimme perille ihanaan kartanoon.

Olemme kaikki erilaisia ja kirjallisuusterapiaohjaaja Marjatta Moimas antoi ihanasti kaikkien olla omia itsejämme viikonlopussa. Muistan kuinka istuin Outi Avikaisen vieressä ja Selja Turunen istui minua vastapäätä huoneessa, missä teimme erilaisia tehtäviä, mitkä auttoivat purkamaan tuntojamme erityislapsen äitiydestä.

Viikonloppuna tuli puhetta seeproista ja Anni Kuhalainen kertoi meille, että seeprat ovat Etelä-Afrikassa ruskea valkoisia eivätkä musta valkoisia niin kuin kuvissa. Perustetun Facebook ryhmämme nimeksi tulikin: Totuus seeproista. Siellä olemme jakaneet kirjoituksiamme elämästä, myös muusta kuin erityislapsiin liittyvästä, toisillemme näiden vuosien ajan.

Viime syksynä Sanna-Mari Pöyry löysi ilmoituksen mahdollisuudesta tehdä yhdessä runokirjan. Ryhmän valtasi epäuskoinen innostus ja hyvin lyhyessä ajassa olimme keränneet runoja enemmän kuin kirjaan mahtui. Sanna-Mari kokosi runomme teemoihin sopivaksi kokonaisuudeksi. Tekstiin lisättiin Satu Mäkisen kuvat ja ne lähetettiin kustantajalle. Ensin koimme pettymyksen, kun kustantaja ilmoitti, että kirjamme ei mahtunut kyseiseen projektiin, mutta vinkkasi, että seuraavana vuonna olisi uusi mahdollisuus.

Muutama viikko sitten saimme tiedon, että kirjamme julkaistaan ja päätimme yhdessä, että haluamme lahjoittaa kirjan provisiot Leijonaemoille kiitoksena siitä, että vertaistuki viikonlopun kautta tutustuimme toisiimme ja löysimme itsestämme sisäiset kirjoittajamme. Olemme rohkaisseet toisiamme kirjoittamisessa sekä elämässä muutenkin.

Itse rohkaistuin tekemään tavanomaisesta poikkeavan päätöksen, mistä kirjoittamani runo löytyy myös kirjasta:

Vapaus valita

Ilmoitin tyttären kotikoulusta

Sain kehuja
Muutamat kysyivät, miten se on mahdollista
Onhan se!
Yleistäkin.

Siitä ei puhuta
Kun puhutaan, niin tuomitaan

Kotikoulu toi vapauden,
toi ilon arkeen!

Ei epätoivoa ja jaksamattomuutta
(niin kuin toisinajattelijat ennustivat)

Emme jää neljän seinän sisälle
Tutkimme maailmaa enemmän kuin ennen!

Näytämme esimerkkiä
Saamme muita lähtemään tälle polulle.

Jokaisella on vapaus valita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *